Mentiin koirien kera rymyämään ratsutien metsään tänään. Maarukin sai maistaa vapauden riemua, se kun on viime aikoina joutunut tyytymään lähinnä hihnalenkkeihin. Voi niillä olikin hauskaa juostessa Sillerin kanssa! Kerran läksi vissiin jonkun linnun perään, eikä välittänyt pillistä mitään. Yllätin itsenikin karjaisemalla aika pahalla äänellä "nyt Perkele tänne!" ja kappas, Maarukin taisi yllättyä sillä se kääntyi salamana takaisin ja tuli hyvin nöyränä tyttönä luokseni. Melkein sama juttu kävi kun rannassa se meinas lähteä sorsia hätyyttään ja karjaisin sille pahasti "EI" . Tuli sieltäkin heti takaisin. Sen verran kovapäinen se vaan on että mitkään hyssyttelyt ei auta vaan sille on selkeesti kunnolla nostettava ääntä jos haluaa että sen huomion saa.

Lisäks pidin tänään yhteistreenit Mardelle ja Sillalle. Tarkoitan yhteistreeneillä sitä että treenasin kumpaakin vuorotellen ja sillä aikaa kun toinen treenas, toinen joutui odottamaan paikkamakuussa (tai no Sillalla se on paikkaistuminen) kiltisti. Silla on kentällä ollessaan ihan järkkyrasittava kun treenaan Maarun kanssa. Se huutaa kuin sireeni. Myös Maaru joka on tähän asti osannut aina odottaa vuoroaan rauhallisesti on ruvennut viime aikoina piippailemaan. Aattelin siis tehdä asialle jotain.

Ekaks Maaru makuuseen ja Sillalla törpön kiertoja (jotka meni mainiosti). Maaru haukahteli ja läks paikaltaan pari kertaa. Kävin palauttamassa ja komensin tiukkaan sävyyn uudestaan niin johan alko pysymään ja ihan hiljasena jopa. Kävin palkkaamassa hyvästä suorituksesta. Sitten vaihto, Maarun kanssa seuruuta ja Silla paikalleen. Silla on hyvä kun se on käskyn alla. Jos se ei oo käskyn alla ni se riehuu. Täytyy vaan kentälläkin laittaa se käskyn alle ennen kuin otan Maarulla mitään. Taas vaihto, Maaru maate ja Sillalla nenätargettia. Maaru pysyi nyt ihan ongelmitta. Sit vielä vaihto, ja Maarulle käsisuuntamerkkien opetusta alustalle lähettäen. Tässä kohtaa Maaru oli taas niin innoissaan että alkoi huutamaan ja me keskusteltiin siitä vähän eilisen tapaan. Sai siis mennä alustalle vasta kun oli hiljaa. Silla rikkoi istumisensa kerran kun tais Maarun innostus tarttua.