Sori Sori ja anteeks anteeks kun tää bloggaus on venyny näinkin pitkälle mutta pääsiäisen olin puhki ja sen jälkeen on ollut niin paljon koulu&harrastuskiireitä ja seli seli ;) Mutta eniwei, en nyttenkään jaksa kirjoitella pitkälti mutta laitanpa ees jotain. Hyviä arvauksia tuli ja niin se vaan on että noinkin hienoja paikkoja löytyy ihan Suomen puolelta, toi ko. kuva on nimittäin "ihan vaan Haltin" rinteeltä otettu.
Meiän hiihtovaelluksen reitti lähti Kilpparin yläpuolelta Norjan puolelta Galggo-javrilta josta ekana päivänä hiihettiin Lossahyttalle jossa yövyttiin Norjan puolen autiotuvassa. Ekana päivänä oli ihan mahtava sää, aurinkoa ja tuuletonta.
Ekan päivän lounaspaikan maisemat.
Tuoreet ahman jäljet.
Lossahyttalla joku oli vissiin unohtannu vessan oven auki lumipyryn aikaan..
Tokana päivänä ylitettiin raja Suomen puolelle ja hiiheltiin Pihtsusjärvelle. Pihtsuksen yö vietettiin teltassa ja pakkasta oli -25. Valehtelisin jos sanoisin että ei palellu. Sieltä seuraavana päivänä jätettiin kamat leiriin ja käytiin huiputtamassa Halti. Samana iltana pakattiin kamppeet taas ahkioon ja hiiheltiin Meekojärvelle jossa saatiin nukkua autiotuvassa.
Pihtsusjärven aamua.
Meiän tyttöporukka Haltin huipulla. Huomatkaa mun uuh niin trendikäs taukotakki, jossa olo on hieman michelinukkomainen ;)
Reissun parasta osiota oli lasketella Haltin rinnettä alas omia reittejä auringonpaisteessa.
Meiksi ja Halti.
Saivaara iltasella Meekolta kuvattuna.
Meekolta jatkettiin tuulessa hiihtäen Termisjärven suuntaan. Loppumattomalta tuntuneen nousun jälkeen meidät palkittiin upealla Salmikurulla. Voi vitsit oli helmi paikka!
Ennen Salmikurua törmättiin isoon porotokkaan, josta tässä vain osa.
Tässä nyt sitä Salmikurua mutta sille ei kyllä mitkään kuvat tee oikeutta.
Termisjärven leiri pystytettiin vielä kurun suojiin, sillä tuuli oli melkoinen. Koko yön heräilin tarkastamaan että onhan se teltan katto vielä pään päällä..
Viimisenä päivänä hiihdettiin Termikseltä Kilpisjärvelle luontokeskukselle jossa meidän kyyti odotti. Hirveä tuuli ja tuiske. Keli oli välillä aivan valkoinen ja suunnistaminen haastavaa kun ei pystynyt ottamaan mitään kiintopisteitä. Tämä kuva kertoo kaiken:
Hiihtokilometrejä kertyi 100km. Että ihan kiva määrä kun oli kuiteski ahkiot perässä. Makia reissu kokonaisuudessaan, jää varmaan yhtenä parhaista mieleen tältä eräopasvuodelta.
Kommentit